News

Kyynisyyden hinta

Hesarissa oli viime syksynä kirjoitus työuupumuksesta, joka tulee yhteiskunnalle
todella kalliiksi.  Siinä mainittiin kolme tärkeimpää oiretta: uupumusasteinen
väsymys, kyynisyys sekä alentunut ammatillinen itsetunto.

Kirjoituksessa oli myös liuta ohjeita henkilölle ja työyhteisölle. Tärkeitä asioita,
mutta mielestäni siitä puuttui se merkittävin. Nimittäin se, mitä erityisesti
pörssiyritysten johto ja omistajat voivat asialle tehdä. Todellinen syy
haluttomuuteen tehdä asioille jotain on ahneus. Siitä puhutaan paljon, mutta
mitään kohennusta tilanteeseen ei näytä tapahtuvan.  Saavutetuista eduista ei
haluta luopua.

Valmennuksissa tulee usein esille juuri tuo kyynisyys: ”ihan sama, mitä teen,
kunhan liksa juoksee” tai ”johto ei meistä välitä”. Eli hommat kyllä hoidetaan,
mutta antavatko ihmiset parastaan? Tuskinpa. Miten tällainen asenne voi olla
kenenkään etu?

Kun mietitään yrityksen  perustehtävää eli sitä, minkä takia yritys oikeasti on
olemassa, tulee  ensimmäisenä vastaus: tehdä omistajille rahaa. Tämä
”ydintehtävä” ilmaistaan  usein suurella turhautumisella. Joka kerta seuraa
kädenvääntöä siitä, että  todellisuudessa yritys on – tai sen pitäisi olla –
olemassa aivan muun syyn takia:  siksi, että sillä on tuote tai palvelu, jota
se tarjoaa asiakkaille ja ostavat asiakkaat  tuovat rahan. Ei sen takia, että
firman omistajat keräävät taskunsa täyteen! Se  on ainoastaan seuraus
hyvin tehdystä perustehtävästä.

Kvartaalitalouden maailmassa on ajauduttu todella kauas olennaisesta ja ihmiset
mieltävät itsensä vain rahantekovälineiksi. Jatkuvat organisaatiomuutokset 
ja nopeaakin nopeammat syklit yksinkertaisesti syövät ihmisiltä voimavarat:
ei enää osaa, jaksa tai ei ainakaan saa tarpeeksi tai riittävästi hyvää jälkeä
aikaan. Useimmat haluavat tehdä työnsä hyvin! Jatkuva keskeneräisyys,
epämääräisyys ja riman alittaminen kuluttavat sitkeimmätkin tyypit ennen pitkää
loppuun. Turhautuminen ja kyynisyys kasvavat sitä mukaa, kun mielekkyys
työstä katoaa.

Kyynisyys on asenteena hurja! Sellaisetkin, jotka eivät työstä uupuisi,
sairastuvat ennen pitkää, sillä vuosikausia jatkunut kyynisyys syö ihmistä
sisältäpäin paljon  enemmän kuin voimme kuvitellakaan. Silloin niitä
miljardeja vasta kuluu.  Pahaa jälkeä syntyy paitsi ihmisessä itsessään,
niin myös ympäristössä kotona  ja töissä.

Kun riittävän pitkään harjoittaa mitä tahansa ajatusmallia, siitä tulee tapa. Se
jää päälle ja on tehtävä todella paljon töitä päästäkseen irti opitusta kaavasta.
Silloin viimeistään kannattaa alkaa tutustua itseensä. Vanha tapa toimia
ei enää riitä. Mielekkyyden  löytäminen elämäänsä on paras lahja, minkä
voi itselleen antaa!

Nyt jos koskaan olisi ylimmällä johdolla ja omistajilla erinomainen tilaisuus
laskeutua norsunluutornista ja näyttää todellista yhteiskuntavastuuta. Tätähän
presidenttikin uuden vuoden puheessaan ehdotti, mutta julkinen keskustelu
harhautui kyseenalaisiin tulkintoihin asiasta. Luemme lehdestä surullisia tarinoita
entistä suuremmilla uhri- ja euroluvuilla vielä vuosienkin päästä, jos ei
asiaan nyt puututa. Ei auta, vaikka työntekijät ja keskijohto tilanteen
ymmärtävät, jos ei ylin johto tule keskusteluun mukaan ja kanna vastuutaan.
Eikä puhekaan yksin auta. Oman esimerkin voima on suunnaton.

Valmennuksissa yksi oleellinen osa on päästä tuulettamaan ajatuksia ja saattaa
pahimmat höyryt pihalle. Yritysten kannattaakin järjestää näitä tilaisuuksia,
jos ei muuten, niin yleisen hyvinvoinnin lisäämiseksi. Koska raha joka
tapauksessa  ratkaisee, on pitkän tähtäimen hyöty hyvinvoinnin kautta
paraneva tuottavuus.

Tagged: , , , , , , , , , , , , ,
Visit Us On TwitterVisit Us On FacebookVisit Us On Linkedin